perjantai 12. marraskuuta 2010

torstai 11. marraskuuta 2010

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

lauantai 16. lokakuuta 2010

Perfect days

Aamulla Aleksej heräsi tavallista myöhemmin. Hän vitkutteli sängyssä tunnin lukien lehteä ennen kuin meni tietokoneelleen tarkastamaan sähköpostit. Hän päätti aloittaa työnteon samantien, mutta eksyi tuntikausiksi internetiin. Kun hän pesi hampaansa, kello oli melkein neljä.

Aleksej päätti jättää kunto-ohjelmansa väliin. Olihan hän tehnyt sen tunnollisesti jo kuukauden ajan. Paino vain ei ollut laskenut. Hän haki läheisestä pizzeriasta itselleen jättipizzan, jossa oli neljää erilaista lihaa, runsaasti valkosipulia, sipulirenkaita ja sinihomejuustoa. Oli jo joka tapauksessa liian myöhäistä nauttia tavanomainen salaatti-mysli -aamiainen. Sitä paitsi suola elämään tuli siitä, että antoi itselleen joskus luvan nautiskella eikä aina nipottanut kaikessa.

Pizza yhdistyi automaattisesti elokuvien katseluun. Aleksej käynnisti kotiteatterijärjestelmänsä ja laittoi pyörimään uusimman Hollywood-elokuvan, jonka hän oli juuri ladannut netistä. Onneksi jääkaapissa oli vielä pari pulloa olutta. Oli joka tapauksessa liian myöhäistä aloittaa työnteko.

Seitsemältä Fedja soitti ja kysyi, halusiko Aleksej lähteä nauttimaan tuopposen. Aleksej ja Fedja sopivat, että tällä kertaa he jättäisivät oluella käynnin kahteen tai korkeintaan kolmeen tuoppiin. Aleksejsta oli mukava nähdä Fedjaa, koska he eivät olleet tavanneet pariin viikkoon. He puhuivat tärkeistä asioista. Puoliltaöin heidän oli pakko lähteä, sillä baari meni kiinni ja he olivat tyhjentäneet sen ainoan absinttipullon. He suunnistivat yökaupan kautta Fedjan kotiin ja joivat olutta aamukuuteen.

Kun olut ja kaikki muukin alkoholijuomat olivat loppuneet asunnosta, Aleksej ja Fedja päättivät hankkia lisää juotavaa ja nauttia samalla jotain ravintoa. Paluumatkalla kaupasta he ottivat mukaansa viisi kebab-annosta, sillä he muistivat, että edellisiltana ruokailu oli unohtunut kokonaan. Aleksej söi annoksista kolme ja Fedja kaksi. Sen jälkeen he aukaisivat perunalastupussit ja nauttivat oluet odottaen, että vodkapullo kylmenisi pakastelokerossa.

Tupakat loppuivat iltapäivällä, joten Aleksej ja Fedja lähtivät ulos. He päätyivät kapakkaan, jossa tilasivat olutta ja minttulikööriä. Jälkimmäinen sai hoitaa tänään hammashygienian. He puhuivat lisää filosofiaa ja huuhtelivat suunsa vielä kolmella minttuliköörillä, kunnes Fedja huomasi, että hänen piti lähteä nostamaan lisää rahaa.

Aleksej jäi kapakkaan odottamaan Fedjaa, mutta kun tätä ei kuulunut, hän lähti etsimään Fedjaa viereisestä kapakasta. Kun Fedja ei vastannut puhelimeensakaan, Aleksej päätti lähteä kotiin. Matkalla hänelle tuli vessahätä, mutta koska kotimatkalla ei ollut käymälää, hän virtsasi puhelinkoppiin. Kioskista Aleksej osti vielä kotitarpeiksi topan tupakkaa, kaksi pulloa skumppaa sekä olutpakkauksen. Ja tietenkin suklaata, sillä hän tarvitsi energiaa selvitäkseen tästä kaikesta. Mutta se on jo toinen juttu.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Kaupunkidialogi

- Kaveri hei, heitä kaks euroo. Sulta varmaan löytyy kun on noin hieno pukukin.
- Menisit töihin, pummi.
- Hei poika, mähän oon töissä.
- Miten niin, kadulla kerjäämässähän sä oot.
- No niin just. Etkö sä nää? Mullahan on työvaatteetkin päällä.
- Mitkä työvaatteet? Oksennukselle ja kuselle haisevat ikivanhat ryysythän sulla on.
- Niin niin. Nää on mun työvaatteet.
- Ja mitähän työtä sitä herra pummi mahtaa parhaillaan tehdä?
- Vastasit itse kysymykseen, poika.
- Miten niin?
- Mähän pummaan!
- Mitä työtä se sellanen on?
- Tää on kuule tärkeetä hommaa. Etkö sä tajuu? Pummin työ on yks tän yhteiskunnan merkittävimmistä duuneista.
- Ai rappioalkoholistin homma vai?
- Niin just. Kato kun ihmiset näkee mut kadulla, ne tajuaa, miten hyvin niillä menee. Se auttaa niitä tekemään duuninsa elämän pikku murheista välittämättä. Tavallaan voisi sanoa, että mä pidän tätä yhteiskuntaa koossa.
- Tuohan on naurettavaa.
- Älä nyt. Ajatellaan vaikka sua. Sä näet mut tällasena kun mä oon kun mä yritän pummata sulta. Sä voit solvata mua. Sä voit tuntea ylemmyyttä mua kohtaan. Se saa sut tekemään työsi paremmin ja sopeutumaan omaan paikkaasi maailmassa. Mä oon kato se pelote, että säkin voisit alentua tällaseksi pummiksi, jos sä et pinnistele ja tee parastasi sen eteen, että yhteiskunnan rattaat jatkaa pyörimistään. Kun sun vaimo nalkuttaa ja sun skidit haistattelee sulle ja sä haluisit vetää perskännit keskellä työviikkoa, kuka estää sua retkahtamasta? Mä!
- No niin, no... Mutta jos sä kerran oot töissä, niin kai sä saat palkkaakin. Mitä sä sitten multa pummaat?
- No: Ensinnäkin se kuuluu mun työnkuvaan. Ja toiseksi, me kuulutaan matalapalkka-aloihin. Mun liksa hädin tuskin riittää kattamaan mun, öh, kustannukset. Mä tarvin vähän tippiä selvitäkseni, kato.
- Niinpä niin.
- Kun sä annat mulle tippiä, se on paras investointi, mitä sä voit tehdä. Joka ikinen euro, jonka mä saan palautuu sata- ellei tuhatkertaisena takasin valtion kirstuun ja tän yhteiskunnan pyörittämiseen.
- Niin: alkoholiverona.
- Totta kai. Mutta myös muita kautta. Kun sä teet duunis, sä maksat veroja, eikö? Ja kaikki muutki kunnon kansalaiset. Voilá!
- En mä silti usko, että sä missään töissä oot.
- Kuule jannu, paljonko kello on nyt? Se on viittä vaille kahdeksan aamulla. Kuka työtön on kadulla viittä vaille kahdeksan aamupäivällä? Mä en tekis mitään mieluummin kun vetäisin sikeitä tällä hetkellä.
- No sä oot tässä nyt, kun tuo kaljakauppa aukeaa kohta. Ja hei: teitähän on koko remmi tuolla syrjemmässä!
- Niin no, ne on mun kollegoita. Tuo verkkaripukuinen tuolla on Pera, koulutukseltaan metsätieteiden maisteri. Ja tuo vanhempi herrasmies pyjamassa on filosofian tohtori Kake, se on mun esimies. Se inhoo tota risupartaa, mutta sen pomo vaatii pitämään sitä. Me käytetään töissä diskreettisyistä pelkkiä etunimiä, tajuat varmaan? Ja tuo nainen tuolla on Pirkko, sen mies lähti kakaroiden kanssa, kun se ei tykännyt sen duunista. Kato nyt, miten ne vahtaa, miten hyvin mä työni hoidan. Niin, että miten ois?
- Mikä?
- Löytyiskö sitä kahta euroa? Kato kun mä en oo saanu mun kiintiötä täyteen vielä tällä viikolla. On lomautusuhka päällä. Ja miten meidän sitten käy, jos mä en ole täällä kadulla päivystämässä? Kaikki alkaa mennä päin persettä. Kunnon ihmiset heittäytyy hulttioiksi. Työt jää tekemättä. Talous menee nurin. Se on itseään ruokkiva kehä, kuule. Hei, kamoon! Mä oon tosissani! Heitä edes euro! Etkö sä arvosta mun työtä? Eikö se oo susta muka tärkeetä? Mä uhraan mun sisäelimet tän yhteiskunnan alttarille!

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Michael Jacksonin kuolemanjälkeinen elämä lehtiotsikoiden mukaan:

"Michael Jacksonista eniten tienaava kuollut julkkis."

"Huhut Michael Jacksonin ruumiin ympärillä vain kiihtyvät."

"Michael Jacksonin spermaa lennätetään Englantiin."

"Michael Jackson nauhalla: Hitler oli nero puhuja."

"Michael Jackson tienannut jo 800 miljoonaa kuolemansa jälkeen."

"Jackson oli kuollessaan pahasti velkainen."

"Kulunut vuosi on ollut Jacksonin tulojen kannalta yksi uran parhaista."

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Turistisesonki

Kaupunki oli odottanut kauden alkua ahnaasti. Talvi oli sinnitelty nipin napin ja vyötä kiristäen. Ainoastaan lupaus paremmasta oli estänyt yleisen henkisen luhistumisen. Luvassa olisi ruokaa ja vaurautta heti, kunhan ensimmäiset turistilaumat saapuisivat.

Moni oli keksinyt uusia turistipyydyksiä. Oli nikkaroitu ja rakennettu kaikenlaista, joiden oli arveltu houkuttelevan turisteja. Ja nyt he vihdoin saapuivat!

”Ovatko kaikki valmiina?” kysyi pormestari saatuaan tähystäjiltä varmistuksen, että ensimmäinen lauma oli tulossa. Hän kiikaroi lentokentälle johtavaa tietä ja katsoi riveihinsä. ”Muistakaa sitten, että joukon johtaja on meikäläisiä. Älkää ampuko opasta.”

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Missä?

Where is the party in Communist Party?
Where is the fun in Fundamentalist?
Where are the hell and sin in Helsinki?

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Kategoriat

Se, joka osaa, tekee. Se, joka ei osaa, opettaa. Se, joka ei osaa opettaa, opettaa liikuntaa. Se, joka ei osaa opettaa liikuntaa, on yliopistoprofessori.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Uskonnollinen erimielisyys

Erosin vaimostani uskonnollisten syiden takia. Hän ei suostunut uskomaan, että olen jumala.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Google

Google google.
Google google google.
Google google google google.
Google google google google google.

torstai 11. helmikuuta 2010

Suurvalehtelija

Hän aloitti päivittäisen valehtelumaratoninsa sanalla ”huomenta”.

perjantai 22. tammikuuta 2010

maanantai 18. tammikuuta 2010

Vaatimattomuus

En minä ole snobi. Kysykää keneltä tahansa. Tai ei nyt sentään aivan keneltä tahansa.

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

tiistai 12. tammikuuta 2010

Räppäri

Mustaihoinen torikauppias, joka ajaa cadillacia ja tekee cameo-rooleja pornoelokuvissa.

maanantai 11. tammikuuta 2010

”Jos kaikki ovat jotain, niin kukaan ei ole mitään”

Olet kuuluisa, jos:
1.Ihmiset aplodeeraavat, kun tulet vessasta
2.Osoittaessasi vääryyden ihmiset jäävät tuijottamaan sormeasi
3.Pitkästytät ihmisiä, ja he pitävät sitä omana syynään
4.Olet mies ja käytät enemmän kuin kaksi tuntia päivässä hiustesi laittamiseen
5.Pihitiputaan mumo tuntee sinut
6.Sinulla on vihamiehiä, joita et ole koskaan tavannut edes internetissä
7.Henkilö, joksi olet aina halunnut tulla, on muuttunut sinuksi
8.Pidät aurinkolaseja kirkossa pelätessäsi, että Jumala pyytää sinulta nimikirjoitusta

I love the smell of fresh furniture in the morning.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Moderni taide

Van Gogh olisi myynyt elinaikanaan enemmän kuin yhden maalauksen, jos hän olisi sijoittanut niihin tissejä ja räjähdyksiä. Yleensäkin moderni taide pohjautuu perustavanlaatuiselle erehdykselle, että joku voisi olla mielenkiintoisempaa kuin naisen rinnat. "Dada can't buy me a Bauhaus."

lauantai 9. tammikuuta 2010

Salaliittoteoria

Olen huolissani siitä, että ihmiset, jotka kehittivät tosi-TV:n, ovat suunnittelemassa uutta iskua.

Säätiedotus

Odotettavissa yöllä: pimeää.

perjantai 8. tammikuuta 2010

Work around the clock

Kirjoitin kellon ympäri ja olin pökertyä. Tulin järkiini ja olen sen jälkeen kirjoittanut istualtani. Kellon olen sijoittanut nurkkaan.