Yleensä kahden eri sukupuolta olevan nuoren ihmisen väliaikainen suhde ennen eroa. Aiheuttaa lapsenkaltaisella äänellä lepertelyä, älyllistä taantumusta sekä ruumiinnesteiden vaihtumista. Pohjimmiltaan seurustelussa kyse valtapelistä, jossa vahvempi osapuoli – lähes aina naaraspuolinen – yrittää muuttaa toista osapuolta ihanteidensa kaltaiseksi. Tämä valtapeli epäonnistuu aina ja pahimmillaan se naamioidaan ”rakkaudeksi”. Ambrose Biercen mukaan rakkaus on parannettavissa avioliitolla, johon pieni osa seurustelusta johtaa.
Jos noin määritellään käsite 'seurustelu', mikä sitten on oikea käsite suhteelle, jossa kaksi yleensä eri sukupuolta olevaa aikuista ihmistä kohtelee toisiaan yhtä arvokkaina ihmisinä, eikä kummankaan itsearvostus ole kiinni vastapuolen todellisista tai potentiaalisista ominaisuuksista? Illuusio?
VastaaPoista