lauantai 4. heinäkuuta 2009

Muuta selitystä ei ole

Sohva osoittautui virheostokseksi. Se ei kestä painoani vaan sen puusäleiköstä rikkoutui ensimmäinen rima jo toisella viikolla. Istuessani takapuoleni hikoaa ja jalkani puutuvat. Kun nukun siinä, selkäni on kipeä koko seuraavan päivän. Lisäksi se päästää väriä. Onneksi se ei ollut kallis.

Olen sättinyt sohvaani useasti. Olen haukkunut sitä sen kuullen sekundaksi kelle tahansa, joka on suostunut kuuntelemaan. Olen ilkkunut sille istumalla sen päällä ja lukemalla ääneen sohvakatalogeja ja puhumalla puhelimessa sen viemisestä kaatopaikalle.

Silti en uskonut, että se olisi voinut tehdä minulle näin.

Tulin töistä kotiin. Heitin kengät eteiseen, takin naulaan ja ruokakassin keittiöön ja mitä minä näinkään!

Sohvani makasi olohuoneessa selällään maaten, jalat velttoina ja revolverini oikeassa kädessään. Se oli tehnyt itsemurhan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti